Safin kanssa HVK:n hakuleirillä Inkoossa, kouluttaja Tarja Matsuoi. Muita haamujengiläisiä mukana Anne + Inka, Tuija + Taika ja Pia + Miina & Lumppunen.

Lauantaina aloitettiin tallaamalla n. 200 m pitkä alue. Tallasimme ensin toisen puolen, jonka jälkeen palasimme takaisin keskilinjaa pitkin ja tallasimme toisen puolen myös menosuuntaan päin. Tässä menee vähän enemmän aikaa, mutta osaltaan tällainen tallaus auttaa koiria etenemään oikeaan suuntaan. Maasto oli isopuista, hyvä näkyvyys, kostealla sammanpohjalla (paljon suppilovahveroita!). Tarja kehoitti kaikkia suunnittelemaan itse omat treeninsä ja hän sitten kommentoi.

Safin kanssa aloitettiin ihan perustreenillä teemana pistojen suoruus sekä oikeaan suuntaan eteneminen rullaa tuodessa + tyhjillä. Viisi löytöä ja kaksi tyhjää pistoa: etukulmiin ukot, tyhjä, löytö, löytö, tyhjä ja löytö. Kaikki maalimiehet 50 m syvyydessä ja ilmaisu kiintorullalla. Treeni meni hyvin, tyhjät pistotkin suht ok (mä en enää näin sunnuntaina kirjoittaessa muista lauantailta mitään yksittäistä, apua mikä kananmuisti..)

Iltapäivällä treenasimme esineruutua. 50 x 50 m alueella kolme esinettä, joista halusin Safin tuovan kaksi. Esineet kutakuinkin samalla syvyydellä "vierekkäin" n. 15 m välein kaikki. Ensimmäisestä esineestä Safi sai heti hajun. Seuraavalle, keskimmäiselle esineelle lähetin kaksi kertaa, juoksi molemmilla kerroilla esineen väärältä puolelta ohi, eikä saanut hajua. Päätin sitten lähettää viimeiselle, siitä sai myös hyvin hajun. Oli voimakas sivutuuli vasemmalta ja Tarja kehoitti ainakin alokasluokassa näissä tuuliolosuhteissa aloittamaan siltä puolelta, jossa koiralla on mahdollista saada haju mahdollisimman monesta esineestä (koko ruudusta).

             _________
-->         |         |
tuuli       |         |
            |_________|		
                     x aloita tältä reunalta

Sunnuntain hakutreeneissä valitsin teemaksi lähelle piiloutuneet maalimiehet. Ensin otettiin molemmat etukulmat löydöillä (ukot kulmissa). Kolmannella pistolla maalimies oli piiloutunut matalakasvuiseen kuusikkoryteikköön n. 5 m syvyyteen. Tämä oli aika helppo, Safi sai hajun keskilinjalle. Neljäs pisto oli tyhjä, meni tarpeeksi syvälle, mutta työskenteli vähän, mutta ei pahasti taaksepäin. Hyväksyin kuitenkin. Viides oli taas lähellä oleva maalimies (nyt n. 15 m), Safi löysi hyvin. Alkuun oli tarkoitus lopettaa tähän, mutta koska tyhjä olisi voinut olla parempikin, päätin ottaa vielä toisen tyhjän. Tässä jouduin lähettämään ainakin viisi kertaa, Safi ei vaan lähtenyt etenemään oikeaan suuntaan, tai sitten ei irronnut tarpeeksi syvälle. Lähetin aina uudelleen samasta kohtaa keskilinjaan nähden, mutta koko ajan edeten syvemmälle. Lopulta olin lähettämässä ehkä 40 metrissä ja heti kun Safi oli saavuttanut takalinjan, lähdin juoksemaan alueella eteenpäin kutsuen ja sitten juostiin yhdessä keskilinjalle. Huh huh! Ajattelin jo jossain vaiheessa että kohta Safi ei enää suostu lähtemään minnekään, mutta niin se vaan aina lähti, hyvin kesti moisen prässäyksen. Viimeinen maalimies oli sitten piiloutunut takakulmaan. Safi oli jo aika poikki, eikä irronnut ekalla lähetyksellä tännekään tarpeeksi syvälle. Toisella yrittämällä meni ja sitten saikin huippukehut ja palkan.

Tässä muutamia Tarjan neuvoja meille:

• Etukulmiin aina maalimiehet, ei koskaan tyhjiä, jotta koira oppii joka kerta tarkistamaan kulmat.
• Aseta itsellesi haarukka, millaiset pistot hyväksyt koiraltasi (= kuinka paljon koira saa poiketa väärään suuntaan). Pidä tästä haarukasta aina kiinni, kutsu takaisin ja lähetä uudelleen, jos pisto ei ole hyvä.
• Oikeaan suuntaan työskentely -> etene aina itse reippaasti ja kutsu koiraa, rymistele/ tömistele, jotta koira kuulee missä liikut. Jos työskentelee taaksepäin, uusi lähetys aina samasta kohtaa keskilinjaan nähden, mutta muutama metri syvemmältä. Sama juttu, jos koira ei etene tarpeeksi suoraan tai syvälle ja joudut lähettämään uudelleen. Kaikilla meillä haamujengiläisillä kuulemma sama ongelma, emme etene tarpeeksi. Alueen pitää olla tarpeeksi pitkä, jotta kunnolla eteneminen on mahdollista. Tyhjillä pistoilla apuohjaaja jää katsomaan minne koira menee ja kertoo ohjaajalle, milloin pitää kutsua = silloin kun koira on tarpeeksi syvällä ja on tarkoitus saada se kääntymään oikeaan suuntaan.
• Tehdään ajoittain vaikeampiakin treenejä, eikä aina vain kivoja, helppoja ja onnistuneita. Mukavuuskynnys pitää ylittää; pitkiä ratoja, useita tyhjiä (peräkkäinkin), maalimiehiä hankaliin paikkoihin esim. ison kiven päälle, löytöjä ilman palkkaa, hallintaa jne. "Silloin oppii eniten, kun ei mene hyvin".